12 viikkoa on itselle jotenkin sellainen ikä, kun koiran kehityksessä aletaan jättämään ihan se pentupallous taakse ja aletaan näyttämään koiralta. Saigan kohdalla se ainakin pitää paikkansa, koska sillähän on jo jalat ja pieni shelttinokka! Pienihän se silti vieläkin on.
27cm 3,3kg
Saigalla on ollut oikein toimintaviikko. Käytiin lauantaina turistina Ojangossa agilitykisoissa, missä oli myös kaksi sen siskoa käymässä, Penni ja GT. Siskot ei kyllä kiinnostanut yhtä paljon kuin kaikki muu ympärillä tapahtuva. Mutta onni oli suuri, kun pääsi näkemään kasvattajan! Kyllä ne pennut muistaa. Saiga osasi olla tosi hienosti hallissa ja hetken joutui olemaan häkissäkin yksin. Siellä tuli vähän itkettyä, mutta ei nostanut siitäkään mitään suurta huutoa. Aina vain jaksan ihmetellä tätä pienen reippautta!
GT, Saiga, Penni
Sunnuntaina Isla ja Saiga pääsi taas metsään shelttiporukalla. Gabilla oli Rassekin hoidossa niin meillä oli sitten 5 shelttiä yhteensä mukana. Hyvin pysyy pienikin vauhdissa mukana ja tottelee hienosti kutsua. Osasi kuvissakin pysyä paikallaan!
Lenkin jälkeen Kride tuli käymään Jaden kanssa, koska shelttiannostukseni ei ollut päivän osalta vielä selvästi tullut täyteen. Jade on aina näyttänyt niin pieneltä Islan rinnalla, mutta Saigan vieressä se oli järkevämmän kokoinen. Saiga oli kyllä todella väsynyt, ettei Jadesta vielä leikkikaveria saanut.
Ruffe, Leevi, Isla, Rasse, Saiga
Maanantaina Mira tuli Nemon kanssa käymään pariksi päiväksi. Nemo ei tule uusien koirien kanssa niin hyvin aluksi toimeen, mutta arvasin ettei pentu tuota mitään ongelmia. Saigasta oli niiiin hauskaa, kun yli 15 kilonen pötkö jytisee vauhdilla perässä. :D Itsenäisyyspäivänä täällä olikin 7 koiraa. 4 shelttiä, 2 chihua ja corgi.
Tänään oli rokotuspäivä! Otin Saigan kouluun mukaan, koska pääsin sieltä näppärästi suoraan eläinlääkäriin. Saiga oli hienosti koulussa ja nukkui suurimman osan ajasta. Rokotusta se ei edes huomannut.
Vieläkin opetellaan ihan vaan perusjuttuja ja erilaisia arkeen liittyviä juttuja. Itse puhun koirille niin paljon, että ne oppii vahingossakin käytännöllisiä asioita. :D Yksinjääminen sujuu jo oikein mallikkaasti ja niin helpottavaa tietää, että Saiga ei enää kilju viittä tuntia putkeen koulupäivien aikana. Aitauskaan ei näytä olevan pommin jäljiltä, kun tulen kotiin! :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti